torstai 15. toukokuuta 2014

Herääminen

Aukaisin silmäni. Mikä ihana olo, ihana lämpö.  Olenkohan taivaassa, jos en herännytkään nukutuksesta. Sitten joku tuli huhuilemaan minulle. Mieshoitaja. Sanoi, että sinulla on lämpöpeitto.  Se oli mukava, sieltä ei olisi halunnut lähteä minnekään.

 Nyt kuitenkin kysyn sen, mitä olin takonut päähäni, että kysyn heti herättyäni. "Onko kainalo tyhjennetty imusolmukkeista?"  Sain vastauksen, mutten muistanut sitä. Kysyin taas. Hoitaja sanoi:"Olet kysynyt jo viisi kertaa". Nyt painaisin vastauksen mieleeni. Ei ole tyhjennetty. Ei, siis Ei. Mietin, tiesiköhän hoitaja sittenkään. Voiko koskaan sana "EI" tuntua noin hyvältä. Kiitos Jumalalle. Ei ole tyhjennetty merkitsee siis, että vartijaimusolmukkeista, joita oli kaksi, ei ollut löytynyt syöpää ja se todennäköisesti merkitsee myös sitä, että syöpä ei ole levinnyt. Halleluja. Pääsisin joskus poiskin tältä cancer-planeetalta. Mutta.
  Mutta sitä ennen kestäisi neljä viikkoa, että saisin lopullisen tiedon kasvasimen laadusta. Ja niistä riippuisivat tulevat hoidot. Taistelu oli sittenkin vasta alussa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti